Päijänne Purjehdus 2006 (22–23.7.)

 

Päijänne Purjehdus 2006 (22–23.7.)

Pohjantähti FIN-88 M. Fleuret -tyyppinen trimaraani. Miehistö Pentti Paatola, Matti Paatola, Antti Kanninen.
 
Lähtökohta kesälle oli, että miehistöllä oli muita menoja etelässä ja etelässä. Näin perinteiset treenikisat jäivät käymättä. Investointeja ei tehty, kun ei ollut omia eikä vieraita euroja. Kisaan oli lähdettävä, kun kerran oli tilaisuus kilpailla nopeimman palkinnosta, Ruorista.

Aina aika ajoin, joku on ihmetellyt, mikä ihmeen vimma on osallistua ja haaveilla Ruorin voitosta. Ehkä itsekin näin tekisin, jos olisin osallistunut vain viitenätoista vuotena, normaalilla retkiveneellä, enkä juuri tuntisi aiempia ”staroja”, eikä olisi niin väliäkään. Mutta, kun ”isä” Paatola aikanaan piti miehistö välitystä, pojilleen Matti, Tapani ja Pentti, isälle soitettiin ja kysyttiin: Pitäisi saada hyvä gasti veneeseen, oisko tietoa? Ja näin me veljekset aloitimme gastiuran, joka jatkui useita kymmeniä vuosia veneissä, jotka vähintään pyrkivät voittamaan luokkansa Päijänne-kisassa. Monia ikimuistettavia kisoja: Lightning, H-veneissä, Rock ja Albin Expressiä unohtamatta. Kiitokset vaan kippareille. Oli paljon tiukkoja kisoja, joista ei jälkeenpäin muistanut, kuin tehdyt manööverit, sehän on miehistöjäsenen tärkein tehtävä. Sen verran kipparina olosta, että haluan kertoa, että matka oli pitkä Ponilla purjehtiessa, aivan kuin nuori mies olisi Atlanttia ylittänyt, annan arvoa kaikille pikku-luokkien purjehtijoille. Siitä se lähtee, ja itsestä on kiinni, mihin se päätyy,
Purjehdukseni ei alkanut Optimisti-jollalla, koska ne tulivat vasta myöhemmin Jyväskylään, minä ”onnenpekka” sain isältä Kiurun Reikun rakentaman Tekniikan Maailman ja Osaran suunnitteleman Scow -veneen nimellä Kirppu 1961. Ensimmäiset arvokilpailuni olivat Liti -SM Ristiselällä 1963 keulagastina. Välillä oli aika, jolloin purjelauta, Div-1 ja -2 kilpailut veivät mielenkiintoani. Sen jälkeen ovat monirunkoveneet olleet ”opiskelussa”. Kaikki se vauhti ja hauskuus, jota on ollut, on pitänyt itse löytää. Sitä ei voi ostaa, eikä hätiköiminen ole hyvästä, mutta hauskaa on ollut, pääsääntöisesti.

Päijännepurjehduksen ”staroja” minulle ovat olleet moninkertaiset voittajat Leinosen Jukka ja Keskisen Jussi, myöhemmin Matti Laurila, Toki on muistissa Bomanin Pate, joka toi korkea runkoisen erikoisuuden näille vesille1973, eli H-veneen. Mielessäni on muistikuva, että juuri koskaan kisaa ei ole voitettu tavanomaisella veneellä. Voittajat ovat olleet uusia tulokkaita venemarkkinoilla, tai sitten muuten kilpailukykyisiä. Matti Seppä, ”Don Johan” Ruokolahti, Markkasen Jussi”, miehistössään mm. perheen lemmikki, unohtamatta pallon kiertäjää Hjallis Harkimoa, Leo Kaartisen voittaessa kilpailun ja Avoimen-luokan, itse olin ko. luokassa 6.monirungollani, aina eivät monirunkoveneet voita, Hjallis ja Kari Heikkilä toivat kisaan Melgesit, ja taas tapahtui jotain uutta, Aaro Lehtinen ja Auvo, Auvo palautti hetkeksi uskon perinteisiin köliveneisiin. Aaron kuvaama ”Punainen Haarukka ”on kai sekin ravistellut kilpakumppaneitaan ja järjestäjiä. Pohjantähden kilpailut ovat olleet tiukkoja, koska se ei ole Suomen nopein eikä kallein monirunkovene, vaan sieltä halvemmasta päästä.

Itse kilpailu:

”Vain 57 kilpailijaa 157:stä maaliin kilpailun kuluessa”.

LÄHTÖ: Tuuli loppui juuri, kun paukku tuli. Ajelehtimista joukon mukana. Tomi Hakolan Melges repäisi aluksi kaulaa, mutta jämähti suojanpuoleiselle rannalle odottelemaan meitä muita. Tosi reilua. Hitaasti ”D” Björn Ruokolahti ja me muut, Oululaisten Ufo 28 ja Pohjantähti Fleuret trim. aloitimme kirin. Ristiselällä oli jo neljän veneen kesken kova taisto käynnissä. Ainoastaan tuuli ei ollut kova, vaan satunnaisesti henkivä etelän puoleinen tuuli. Mullikan-loistolla olimme niukasti ykkösiä. Luovi Kärkisensalmen sillalle sujui ilman kommelluksia. Ja kun salmen jälkeen suunta kääntyi eteläiseksi, asetelmat säilyivät ennallaan Pohjantähden vetäessä joukkoa. Pohjantähti sillalla klo15.49,”D”15.56,Pohjola Melges 15.59 ja Optiminäkö Synsam Ufo 28 16.26.
VANHASELKÄ levitti joukkoa ja näin hankaloitti havaintoja omasta sijoituksesta. Itse luovimme keskiselän ja itäpuolen vesiä. ”D” oli kirinyt kantaamme. Taivassalon viertä luovittiin rintarinnan. Oli mietiskelyn paikka, miksi ei kulkenut kovempaa? Perinteisempi kölivene nousee paremmin, joka meidän piti kompensoida vauhdin pidolla.
JUDINSALO:on noustessa ”D” meni hetkeksi johtoon. Sitten lopetimme ristiin luovimisen ja otimme käyttöön omat ajolinjat. Nopeus, tuuli ja tuulikulmat. Tämä tepsi, ja kun yllättäen tuuli kääntyi 35-astetta, ja pääsimme kääntymään suoralle kurssille kohti Selkäsaarta ja Vähä-Juuresta. Tiukasti hankavastaista tai vastaista kurssia aloimme tehdä kaulaa ”D”:hen, Ufoon ja Tomiin. Pohjantähdessä havaittiin tuulen muutos ensiksi ja saimme hyödyn siitä, ”D”:ssä torkuttiin. Myöhemmin Ufolla yritettiin kiriä pinkkipurjeella, kuten myös Tomi kalvollaan.
VÄHÄ-JUURES ohitettiin väylän länsipuolelta ja sitten tiukka nousu Koreakoivulle. Puolivälissä genaakkeri ylös ja kymppi tauluun. Saaren ohitse ja kurssia hieman itään kääntäen kohti Punapäätä. Sinne mentäessä tuuli keveni kevenemistään, kunnes ei tuullut ollenkaan. Paniikin paikka., Kanssa kilpailijat taittuivat Koreakoivulta genaakkerein illan hämärtyessä. Aikamme pähkäiltyämme, suunta koilliseen, siis takaisinpäin kohti viriävää tuulta. Se onnistui ja taas matka jatkui tiukasti hankavastaiseen kohti Herrainpöytää. Kilpakumppanit lähestyivät genaakkerein, me taas ajoimme fokalla. Herrainpöydän vieressä oli uusi pysähdys. Merkkejä tuulesta ei ollut missään, pilvetön taivas ja järvi peili tyyni. Kolmen kopla lähestyi. ”D” oli melkein peräpeilissä. Sitten tuuli taas virisi jostain, ja eikun kiireellä pois jaloista. Suunta kohti eteläistä kääntömerkkiä.
KÄÄNTÖMERKKI ei tahtonut osua silmiin, ei sitten millään. Kiikaroiden yritimme löytää sitä, mutta pääasiassa päättelimme suunnan poijulle. Ehkä koordinaatit olisivat olleet paras kilpailuohje. Neljä venettä yhdessä nipussa kokka kohisten suuntasimme sinne. Tuulta noin 6-8m/s.
YKSKOIVU, perinteinen LPS:n satamapaikka jättäen vasemmalle, genaakkeri ylös ja menoksi. Miehistö kaipaa viihdettä ja genaakkeriajo on sitä. Suntin jälkeen kurssi kohti Padasjokea. Tarkasti luovien, välttäen tuulen suden kuopat etenimme maalia kohti. Tähystimme maalia, joka sitten löytyikin, tuulirajan ulkopuolelta, rannan läheisyydestä tyynestä vedestä. Onneksi olimme tsempanneet itsellemme marginaalia seuraaviin, ja näin ylitimme maalilinjan ilman viime hetken stressiä. Onnellinen venekunta rantautui Padasjoen satamaan. Saunan lauteilla olimme vähän vailla viisi. Purjehduskilpailussa sauna on vähintäänkin puolivoittoa, ellei enemmän. Miellyttävää oli myös paiskata kättä ”D” -miehistön ja Oululaisten kanssa, olihan kilpailu ollut täynnä vaihtelevaa jännitystä. Pohjantähti maalissa klo 4.04, Ufo 4.13, Pohjola Melges 4.15 ja ”D” 4.20.

Pentti Paatola

Tilastoja
Vene                                    Kärkinen          Judinsalo           Yks`koivu        Padasjoki/Maali
Pohjantähti                           15.49.1             20.51                 02.37.15           04.04.16
”D”                                      15.56                20.53                 02.46                04.20
Ufo 28                                 16.26                20.54                 02.44                04.13
Pohjola Melges                    15.59                21.01                 02.45                04.15                                              

Skippy                                 16.26                21.50                  04.04               05.50                
E-Scow                               16.24                21.38                  03.50               05.27 (aika hyvin)
E-Scow                               16.28               
Zeus Faber                          16.12.10           21.00                   03.04               04.42
Dynamic                              16.18.42           21.37                   04.16               06.12
Tässä on vertailtu uusia ja vanhoja kilpureita. Uudet venetyypit piristävät kisailmettä, kunhan muistetaan, että Päijänne voi olla myös hankala paikka myrskytessään.