Kesä 2008

Yhteenveto vuoden 2008 purjehduksista, sekä siihen liittyvistä touhuista.
”Pohjantähden” kahdeksas kesä, kylläpä aika rientää……. .

Talvella en katso ”salkkareita, enkä kauniita ja rohkeita”. No, kylläkin rohkeita! Maailman meriä kierrettiin” yksin” kilpaillen mm.Velux Five Oceans ja Solo Round the World Race. Ensin mainittu Open 60/40 veneillä. Mukana mm.70-kymppinen ”vaari” Sir Robin Knock-Johnston, legenda. Jälkimmäinen kisa oli monirunko veneille. ”Lentävällä-lähdöllä” suoritettava ennätyksen koitos. Ranskalainen Fransis Joyon saavutti uuden ennätyksen pallon kierrossa (57päivää 13min 34sek.). Erikoinen henkilö, joka ilmeisesti pääasiassa suurella sisulla ja myös onnekkailla tuuli olosuhteilla pääsi tavoitteeseensa. Tälläisillä netti-unilla pidän itseni tukevasti jalat ilmassa.

Useita vuosia on päässä pyörinyt ajatus/haave osallistua Tukholmassa purjehdittavaan Lidingö Runtiin (Toukokuun eka viikonloppu). Jossa on kaiken tyyppisiä monirunkoveneitäkin on 4-5 eriluokkaan, 20-30 venettä per/ luokka. Vuoden vaihteessa aloin jutella Matin ja Antin kanssa vapaista ja yleensä osallistumisesta ko.kisaan. Aika paljon hommaa liittyy tällaisen matkan järjestelyyn lukuisia yhteydenottoja Ruotsin monirunkoveneliittoon saadaksemme SweLys-luvun, jolla kilpailla. Lauttayhtiöön saadaksemme kohtuu hintaisen lipun edestakaiseen merimatkaan.-Lidingö Segelföreningeniin, tukikohdaksi veneelle, laskuluiska ym. . Kontaktit Ruotsalaisten kanssa sujuivat tosi hyvin, erityis kiitos Mats Leanderille ja Gabriel von Euler`lle. Veneen kuntotarkastus suoritettiin Autotalo Laakkosen Kevätnäyttelyyn osallistumalla Huhtikuussa, kooten vene koemielessä siellä, ja olihan mukava jutella ihmisten kanssa, purjehduksesta. Hotelli varaus. Olimme varautuneet kevätkoleisiin ilmoihin ja kylmään meriveteen, mutta uskokaa vaan, ilmanlämpötila oli paikoin +25 ja aurinko paistoi. Parina edeltävänä päivänä myös tuulta oli riittävästi harjoitteluun. Kisapäivänä tuulta ei ollut tarpeeksi, mutta muuten reissu vastasi toimintalomaa ”etelässä”. Sinne olisi helppo mennä uudestaan, kun matka on kertaalleen tehty/ harjoiteltu. Saas nähdä päästäänkö?

Kevätmatkapurjehdus Kuminaan. Tässä vaiheessa oli Juurikkaan saapunut Jari Vanhalan ostos trimaraani ”Flying By” ja näin monirunkovene- luokka aloitti köliveneiden kiusaamisen, vai oliko se kisaamisen. Antin kanssa heitettiin kisa ja nopeutta riitti, taidettiin vähän hurjastellakin.

Keskiviikkokisat alkoivat, ja niihin osallistuttiin Matin ja Antin kanssa yhdessä, tai erikseen. Ilahduttavaa oli, että veneitä ja kilpailuviettiä oli aikaisempaa enemmän.

Kesäkuun painajainen, lähteäkkö Åland Runtìin vai Keitele Regattaan. Lähtöön Keiteleelle vaikutti se, että Matilla ei riittänyt lomaa Ahvenanmaan kiertoon (viikko:meno-kisa-tulo), mutta viikonloppu oli aikaa viettää Keiteleellä. Luulin myös, että monirunkoja olisi kisassa neljä. Neljäs oli painovirhe paholainen, joten se ja huonot kelit (tyyntä) harmittivat. ”Pohjantähti” palkittiin upealla Keiteleen Nopein-pokaalilla, joten ei se hukkareissu ollut. Jari oli ”Flying By:llä”, ja kärsi myös kevyen kelin monimutkaisuudesta, mutta siitähän se lähtee(.Ps.erill.juttu).

Päm/Päijänteen Mestaruus jäi väliin, koska Matilla ja Antilla oli arkiaskareita töiden merkeissä. Kyseisen viikonlopun ja vähän seuraavaa viikkoakin käytin aikaani kakkos-kölin kunnostamiseen Päijännepurjehdukseen. Laitoin jättöreunat kuntoon tyyliin” Vesamaan Eki”.

Rakas Päijännepurjehdus Heinäkuun kolmannella viikolla. Juurikkaan, lähtöpää,saapui uusi ”Auvo” tyyppiä Over 33, haastamaan kaikki muut. Totisesti herätti monenlaisia ajatuksia mielessäni. Toisaalta, olin, ja olen väsynyt lausumiin: Monirunkovene on aina nopea, kunhan istut kyydissä ja nautit vauhdista. Hyvässä muistissa, kuinka on tarvinnut perustella yleensä kilpailuun pääsyä(mm.2005-kisa). Joten tältä pohjalta iloitsin ennen ja jälkeen kilpailun, kyllä RUORIN voi voittaa köliveneellä kunhan on riittävästi purjeita, mastoa(18m) ja köliä(3,2m). Jaa mitäs minä meinasin unohtaa? No tietysti, pitää myös olla miehistö, joka osaa asiansa .”D” ja Björkka tuli tokana maaliin(kölivene). ”Pohjantähti oli maalissa kolmas, eli pronssia tuli. Kyllä harmitti, mutta on myös osattava hävitä, tyynesti, sen on elämä opettanut eri tavoin. Se toinen trimaraani ”Flying By” Jari Vanhala suoriutui ”suoralla ajalla” joko 20 tai 25:ksi, mikä lienee ”Pohjantähden ”jälkeen Päijänteen-alueen toiseksi paras suoritus, onnea! Monirunko hegemonia lienee järven pohjoispäässä. Matti ja Antti hyppäsivät ”Volkkariin” ja lähtivät asuntovaunu perässä maanteitse Jyväskylään. Palkintojenjaon jälkeen läksin veneellä kotimatkalle .Hyvä tapa nollata kisa, itsekseen, ajatuksineen, tuulen kuljettaessa venettä. Taivaanisä oli ajatellut ravistella ja koetella Pentti-purjehtijaa. Tuulta oli Tehillä 14m/s vastaista, ja aallot olivat lyhyitä ja korkeita. Judinsaloon asti oli vaikeaa ja märkää. Nukuttuani, syötyäni ja tuulen muututtua hankavastaiseki-sivutuuleksi, paluumatka jatkui paremmissa merkeissä. Ei voi kuin heittää taivaalle kysymyksen, miksi tämä tuuli ei puhaltanut vuorokautta aiemmin. Kyllä kuuma suihku ja koti tuntuivat hyvältä, sinne päästyäni Maanantaina(Ps.Päijännepurj.erill.juttu).

Elokuu alkoi Yksinpurjehduksella. Ilahduttavasti 13-kipparia oli päättänyt näyttää itselleen osaamistaan. Oli mukavan reipas tuuli ja hieno fiilinki, hieno ilta.

Kumina Gala kisa. Olimme liikkeellä Matin ja Tapun kanssa. Oltiin maalissa ensimmäisiä, mutta tasoituskilpailun hävisimme ”Flying By”:lle. Viisi minuuttia, ensimmäinen takaisku monirunko-luokassa. Onnea Jarille ja miehistölle.

Syysregatta jäi väliin. Antilla taisi olla töitä ja Matilla oli pesti ”Kihuun”(ilmeisesti hitaan paikan leiri, vai saiko asian näin ilmaista).

John Nurminen Syysmatkapurjehdus. Taas kerran oli yhteen sovitettu kilpailun järjestäminen ja kilpaileminen. Matti ei päässyt kilpailuun, joten Antti hoiti tietokoneellaan ilmoittautumiset ja tulosten laskennan. Kuulema meinasi tulla sormiin rasitusvamma, koska  ilmoittautuneita oli peräti 31 venettä, jaettuna kolmeen luokkaan. Himangon Rape oli maalipään vastuuhenkilö(kiitos siitä). Itse kilpailu ajettiin takaa-ajona puolitasoituksella, joten ”Pohjantähti” lähti tunti ensimmäisen jälkeen takaa-ajoon. Taas iloinen yllätys, Olli Siik kumppaneineen oli hankkinut/osallistui Flying Tiger 10 –tyyppisellä raaserilla myös kisaan. Olli lähti 20 min aikaisemmin meitä, mutta mutta, ilmassa oli urheilujuhlan tuntua. ”Tiikerin” saimme kiinni jossain Neityven-saaren seutuvilla, jonka jälkeen alkoi kaksinkamppailut, aseena Genaakkerit. Kutakuinkin virheetön genaakkeri luovi takasi ”Pohjantähdelle” maalipaukun. Seuraavaksi tuli maaliin Olli miehistöineen. Tasoituskilpailun voitti Vesku H-veneellä(Ilmapuntarin) . Kilpailu oli hauska, koska tuuli oli varsin leppoisa ja helppoa, ja kärki veneiden vauhti oli kutakuinkin samaa.

Lokakuun 8. oli pekkas vapaa ja aurinkoista. Kävin tekemässä kesän viimeisen purjehduksen. Uusituvan-reittiä kiertäen ”kaupunkiin” päin, poiketen Kalasaaressa entisellä pursiseuran tukikohdassa hiljentymässä, Siikasalmen kautta palaten Juurikkaan. Oli kaunista ja hiljaista, oli syksy. Tyytyväisin mielin nostin veneen seuraavana Lauantaina Paloaseman rannassa. Tämän jälkeen oli veneen purkaminen, talvipeitto päälle ja siirto Juurikkaan.

Pitäisi aloittaa ensikesän huoltohommat………………………………… .       Pena