Keitele 08: Sisulla maaliin

Keitele-Regatta 2008:Sisulla maaliin onnettoman tyynessä kelissä!

Näin otsikoi Keskisuomalaisen toimittaja Ilona Noponen kesän 2008 kilpailua, jatkaen: Juniorit keräsivät kunniaa….., ja Tuusulalainen Aallon perhe ylsi luokkansa, (Lightning) voittajaksi. Äiti poikiensa kera purjehduskisassa, on perin harvinainen miehistö. Se että pojat Pyry(12v.) ja Matti(11v.), Pyryn ollessa kipparina, jaksoivat lilliä kaksi päivää Keitelettä, kertoo aidosta intohimosta purjehtia ja kilpailla. Iän mukana yleensä seuraa, että vastoinkäymiset askel askeleelta opettavat kärsivällisyyttä, mutta että nuoriso. Hieno homma! Eipä tarvitse murehtia purjehtimisen jatkuvuutta.
Ylpeyttä tuntien huomioin, että JVS:n ” liti” nuoriso Heikki Tulomäki(kipparina), Suvi ja Sini Souru olivat mukana niin Keitele-Regatassa, kuin Päijännepurjehduksessa. Aina ei voi voittaa, mutta kilpailukokemusta ei voita mikään. Toivon, että jatkatte samaan tapaan ja saatte mukaan muutkin nuoret. Aika paljon harrastamisen aloitus on vanhemmista kiinni. Jos ei muuta, niin ”rantaan” pitäisi päästä.
Tässä yhteydessä tekee mieli nostaa esille nopeasti nouseva ukkonen ja muut huonon kelin aiheuttavat vaikeudet. Useasti on Karttuselällä ”taisteltu” kovaa tuulta ja ukkos myrän kanssa. Varhaisin muisto on 1979(tai sinne päin), Martti ja Matti Nurmisen mukana ”litillä” Karttuselällä laukesi ison puomin alavetäjä(silloin puhuttiin ”vangista) ja minut laitettiin istumaan puomille, jotta iso ei kiertyisi liikaa myötätuulessa. Sitten muistan esimerkin kaatumisesta. Suoniemen Heikin kipparoidessa 505:sta purjehdus ei oikein mennyt ”putkeen” ja kaaduimme. Jostain syystä veneen nosto kesti, päätyen siihen että masto työntyi pohjamutaan, eikä sitä saatu ilman apua ylös/pystyyn. No kaatuminen on sinänsä normaalia, mutta opetus oli se: Heikillä ei ollut märkäpukua, kuten itselläni. Minua ei palellut, mutta pidentynyt uiskentelu teki Heikille kylmettymisen. Kisaa jatkettiin seuraavana päivänä ja yksi Keitele-kisa saatiin päätökseen. Omaksi onnekseni olin hankkinut surffausta vasten ”märkiksen”.
Ukkosta ja salamointia ei ole sattunut ”Pohjantähden” harmiksi, mutta kanssa kilpailevia köliveneitä se on vaivannut. On ollut salamointia ja ukkosta ”ilmassa”, antaen joillekin ”tärskyjä”. Tästä vetäisinkin johtopäätöksen, kaksi päivänen matkakisa (Keitele tai Päijänne)on ajallisesti pitkä ja näin ollen pitää varautua AINA pahimpaan keliin ja keskustella siitä miehistön kanssa.

Tämä nuorisosta, ”entisestä” nuorisosta ja ”monikasvoisista” kesäkeleistä. PP