International Multihull Meeting 2011 Stockholm(17-27.7.2011)

Su 17.7.2011 Lähtöpäivä. Lauttasaari – Sandhamn ~200nm

Aamulla herätyskellot soimaan ennen seitsemää ja suunta kohti HSK:n satamaa jonne vene oli siirretty edellisenä iltana. Tavarat kyytiin ja sääennusteiden läpikäynti ennen starttia. Startti tapahtui n.klo 09:00. Tarkoituksena oli päästä mahdollisimman pitkälle, toki kelistä riippuen oli vaihtoehtona pysähtyä Hankoon/Rödhamn:iin matkalla.

Seilit ylös ja suunta kohti Helsingin matalaa, josta kevyesti taittaen kohti Hangon edustaa. Tuuli oli vastaista ja Trou Noir eteni 3-7 solmun nopeudella kohti ruotsinmaata. Alku päästiin ajamaan tiukasti yhtä halssia vastaiseen, mutta noin 30nm ennen Hangon edustaa jouduttiin ottamaan useita vendoja Viron ja Suomen välillä. Klo 20:00 oli nukkumavuoron vaihto, Fonzi oli ollut ensimmäinen yöpyjä, koska lähti suoraan töistä seilaamaan ja nyt oli allekirjoittaneen vuoro. Tässä vaiheessa oltiin n.5-10nm Hangosta itään avomerellä. Puolisen tuntia kerkesi siinä punkassa pyöriä kunnes Teemu ja Fonzi virittivät Code0 vetoon ja masto kantilleen. Ei tarvinnut kauaa ihmetellä, kunnes alkoi vesi suhista rungossa ja köli ulvoa vauhdin merkiksi. Pari tuntia lisää punkassa pyörimistä kunnes oli pakko nousta tarkistamaan onko kannella todellakin niin hauskaan miltä se kuulosti. Kaipa tuo korva on sen verran jo keritty tähän multi touhuun tottua, että ei muuta kuin kuivapukua niskaan ja kannelle poikien kanssa hymyilemään. Vauhtia oli tässä vaiheessa varmaan vaihtelevasti 13-14kn välillä ja saattoipa olla enemmänkin. Hetki siinä naatiskeltiin, kunnes nähtiin Ruotsin risteiliä ja ei muuta kuin perään. Tiukkaa jahtausta ja perässä ajoa kesti n. 6h tarkoituksena ajaa rinnalle ja käydä ostoksilla. Ihan ei saatu kavereita kiinni ja taittuihan nuo meidän väylätkin vähän eri suuntaan. Aallokko koveni ja kasvoi samalla ja jossain vaiheessa otettiin Code 0 pois ja jatkettiin ison fokan voimin. Meri oli täysin tyhjä jos ei Trou Noir:ia ja kauppaliikennettä lasketa, aallokko oli täysin sekavaa ristiaallokkoa ja kohtalaisen kokoista sellaista. Jossain vaiheessa vielä otettiin isoon yksi reivi, kun tuo uiminen väsyneenä ei ole koskaan ollut niistä harrastuksissa parhain. Varmasti mutta vauhdikkaasti edettiin Sandhamn:iin. Märkää oli, mutta se on vain vauhdin merkki. Vilkaisu kelloon kun saatiin köydet kiinni, 24h Laru-Sandhanm ja kolme tyytyväistä äijää kannella. Mustalaisleiri pystyyn ja aamiaisen kautta unille.

Ma18.7.2011 Sandhanm

Pitkä ja nopea veto heti alkuun vei kiireen pois menosta ja jäätiin päiväksi nauttimaan Sandhanm:in menosta. Suihkussa käynti ja ruokailu alkuun, jonka jälkeen parannettiin maisemaan muutamassa paikallisessa menomestassa. Porukassa myös ihmeteltiin suomenpuolella, kun ei veneitä näkynyt merellä paljoa, Sandhanm:ssa niitä suomalaisia veneitä oli karkeasti joka kolmas, eli meidän tapaan kaikki näytti nyt olevan sitten siel puol merta.

Ti 19.7.2011 Sandhanm-Växholm ~30nm

Aamupäivällä rauhallisesti heräten käytiin nauttimassa aamiainen ja tankattiin kaupasta hieman ruotsalaista olutta vai mitä lie olikaan kyytiin. Köydet katki ja seilit ylös, aurinko paiston ja tuuli tuli sivulta/takaa. Matkan alkuun mietittiin minne halutaan mennä ja lopuksi päädyttiin tarkistamaan hienoksi paikaksi kehuttu Växholm.  Välillä mentiin vauhdikkaasti ja välillä taas nautittiin maisemista ja samalla tervehtien vastaantulevia multeja. Matkalla ihmeteltiin ja opiskeltiin ruotsin saariston kapeiden ja korkeiden väylien vaikutusta tuuleen. Aika suuri on ero Suomen ja Ruotsin saaristoilla, ruotsissa väylät on syviä ja saaret korkeita kun suomessa taas tilanne on hieman toinen. Päivästä nauttien ilman paitaa saavuttiin n.klo 18:30 Växholm:n satamaan. Hieno paikka tulla luovien sisään linnan varjosta, välillä tuntui että toinen runko oli linnassa ja toinen vastarannan bensa-asemalla. Kovasti kävi rannalla kamerat kun multihemmot taas kerran näyttivät luovimisen mallia.

Aluksi hoidettiin pakolliset toimenpiteet sivistykseen paluun johdosta ja tarkistamaan paikallisia ranta putiikkeja. Växholm on hieno paikka tunnelmaltaan/näyttää enemmänkin eteläeurooppalaiselta ranta raitilta. Siellä kannattaa poiketa jos on niillä main liikenteessä. Käytiin Ristorante:ssa syömässä kunnon Pitsat ja otettiin iltaoluet ennen nukkumaan menoa. Paikalla näytti olevan myös paljon ruotsalaista nuorisoa kun Växholm:iin pääsee Stockholm:sta paikallisliikenteen voimin. Illalla tavattiin vielä veneelle tultaessa ruotsalainen kaveri joka on touhunnut F28/F18 piireissä ruotsissa, esiteltiin venettä ja vaihdettiin kokemuksia ja tarinoita. Aikaisin nukkumaan ja lataamaan akkuja.

Ke 20.7.2011 Växholm-Beckholm/Djurgården ~10nm

Auringon jo sopivasti paistaessa noustiin ylös ja suunnattiin aamiaiselle.  Sieltä palatessa käytiin tekemässä tankkaukset kaupassa ja haettiin Systembolagetista ihan oikeaa olutta mukaan. Samalla huomattiin että Helinä ja Nina Maria lipuivat Växholmin ohitse kohti tapahtuma paikkaa joka sijaitsi Beckholm:n ja Djurgårdenin välisessä lahdelmassa. Viimeiset lähtö valmistelut ja köydet katki. Näin lähdettiin muiden perään purjein, välillä luovien välillä ajaen kevyessä sivutuulessa. Samalla koitettiin opiskella kuinka puuskat ja shiftit käyttäytyvät tulevassa kisapaikassa. Perillä oltiin kohtalaisen hyvissä ajoin, ehkä liiankin, sillä tapahtumapaikka ja satama oli ehkä liian ahdas näinkin suurelle venejoukolle (n.87kpl monirunkoja).  Pitkän aikaa järjestäjät siirtelivät veneitä edestakaisin ja yrittivät saada kaikki mahtumaan, meille sattui hiukan huonompi arpaonni ja jouduttiin lahden perukoille erittäin vaikeaan parkkipaikkaan, lopuksi kun vene oli parsittu joka kulmasta tiukasti paikoilleen, lähdettiin tervehtimään tuttuja ja katsomaan kun veneitä vähitellen saapui lisää. Keskiviikko oli ensimmäinen päivä jolloin paikalle sai tulla ja itse tapahtuma alkaisi vasta torstaina. Käytiin hoitamassa ilmoittautumiset ja alettiin totutella laiturielämään.

To 21.7.2011 Beckholm/Djurgården

Tapahtumalla oli kohtalaisen joustava ohjelma, jonka johdosta torstaina oli ohjelmassa ainoastaan avajaisseremoniat ja illalla grillailua saman henkisessä seurassa. Viimeiset veneet saapuivat paikalle päivän mittaan ja näin ollen saatiin melkein koko lahdelma täytettyä häkkyröistä. Illan vai oisiko tuo ollut jo aamutyötä aikana istuttiin porukalla Trou Noir:in peräterassilla ja kuunneltiin ruotsalaisen ex. sukellusvene metsästäjän tarinoita ja vaihdettiin multi kuulumisia.

Pe 22.7.2011 Beckholm/Djurgården

Hyvässä seurassa aika juoksee ja muutaman tunnin unien jälkeen liiton puheenjohtaja tuli herättelemään alamaisiaan kohti erimaiden välisiä mittelöitä. Lajeja oli viisi (Soutukilpailu, lipun metsästys jollalla, korkeimman tornin rakennus, paikallinen mölkky muunnos ja tietokilpailu). Kaikki lajit olivat suunniteltu niin, ettei tarvinnut kisata verissä suin ja hauskanpito ja kekseliäisyys olivat tärkeä osa kilpailua. Tornin rakennuksen murskavoiton jälkeen otettiin huumori ja tyylipisteet talteen sotukilpailusta, siinä missä muut soutivat, tulivat suomipojat ylämerkiltä maaliin riippumatoista viritetyt purjeet pulleina maaliin suomenlippu hulmuten. Loput lajeista menivät kohtalaisesti, mitään ei voitettu eikä hävitty. Hyvä niin. Kilpailujen jälkeen oli mahdollisuus osallistua ohjatulle kiertoajelulle tarkistamaan lähi seutujen taidetta. Koska taide ei ole, koskaan ollut allekirjoittaneen juttu. Jäätiin satamaan parantamaan maailmaa ja latautumaan seuraavan päivän purjehduskilpailua varten. Ajoissa nukkumaan, hyvin syöneenä.

La 23.7.2011 Beckholm- Lidingö –Beckholm ~15nm

 Kellot herättivät aamulla harvinaisen aikaisiin ja suunnattiin kisakonttorille kipparikokoukseen. Rata oli rakennettu Lidingö:n seutuville ja kääntömerkkejä oli 4kpl, lähtö tapahtuisi portaittain puolitasoituksella. Veneiden nopeuserot ovat näissä kekkereissä huomattavan suuria ja näin ollen puolitasoitus lähtö on helppotapa vähentää vene vahinkoja. Ensimmäiset veneet lähtisivät tasan klo 11 ja Trou Noir starttaisi toisiksi viimeisenä 11:16:00. Veneiden nopeuseroista ja ohjattavuudesta johtuen kilpailu ajettaisiin herrasmiessäännöillä ja meriteidensäätöjä käyttäen.  Edellispäivänä pienen kielimuurin vaikeuttamana tilattu aamiainen odotti miehistöjä jota syödessä seurattiin kun satamaa alettiin purkaa ensimmäisistä veneistä. Jotta kaikki saataisiin mukaan, tuli jokaisen veneen lähteä käymään ulkona. Aikamoinen hässäkkä tästä syntyi, mutta kaikki pääsivät ulos ennemmin tai myöhemmin. Kippari ei ollut aivan sinut ruotsalaisen kahvin kanssa ja näin ollen oli hyvä että päästiin kohtalaisen nopeasti ulos hakemaan tuntumaa ennen starttia.

Ennen starttia suihkittiin menemään muiden seassa ja näytettiin muille pelotteeksi hieman vauhtia. Jonka jälkeen starttiin kilpailuun n. 45sec myöhässä. Oli vähän kellot sekaisin.  Ensimmäiselle kiertopoijulle mentiin tiukkaa yhden halssin luovia ja ohitettiin siinä samassa 2-3 venettä. Kääntöpoijulta Code0 ylös ja etsimään sopivia välejä muiden seasta. Väylä oli kohtalaisen kapea ja osa veneistä luovi takaisin seuraavalta kääntömerkiltä osa tuli avotuuleen merkkiä kohti. Herrasmies sääntöjä noudattaen meni avotuuli osuus kääntömerkille ilman suuria virheitä ja merkillä oli takana n.2/3 letkasta. Merkillä tyylipuhdas kääntö luoville ja pelin henki oli edelleen sama kapeassa suntissa annettiin välillä tilaa muille ja samalla etsittiin avoimia tuulia, jotta päästäisiin ajamaan omaa ajoa. Luovi osuudella Hollantilainen Grainger TR40 ja ruotsalainen F27 pääsivät karkaamaan suht pitkälle. Näin ollen kun mekin pääsimme ajamaan vapaissa tuulissa, alkoi armoton takaa ajo. Lidingön kulmasta kun taitettiin laivaväylälle oli TR40 jo kirinyt todella ison kaulan. F27 oli kakkosena ja me kolmantena takana. Tuulen hieman moinatessa ja kääntyesssä saatiin Code0 vihdoin vetoon ja F27 jäi nopeasti pitkälle taakse. Tässä vaihessa oli ennän TR40 ohitettavana. Kääntömerkillä ero oli melkein kiritty kiinni. Kääntömerkillä tapahtui kuitenkin tähän kapeaan väylään tuttu ilmiö ja tuuli shiftasi n.45asetetta TR40 ei onnistunut ajamaan tätä suoraa genaakkerilla, mutta meidän onneksi Code0 oli taas kerran se työkalu jolla tehdään tulosta. Nopeasti ajettiin hollantilaiset kiinni ja samalla tehtiin kaulaa. Kokoajan muistaen ettei kisa ole ohitse ennen maaliviivaa. Välillä jouduttiin jopa löysäämään purjeita ilkeiden puuskien johdosta. No Teemu käski kiristää ja ehkä välillä ajeltiinkin vähän liian varovasti, toisaalta jotain pitää jättää myös ensikertaan.  TR40 kävi muutaman kerran takasuoran aikana melkein rinnalla mutta aina tuulen kääntyessä mentiin kovaa taas karkuun. Loppusuoralle päästiin pienessä johdossa, omaan ajoon keskittyen Code0 ei ollut paras työkalu myötätuuleen ja TR40 sai genaakkerin vetoon ja saavutti meitä koko ajan. Hollantilaisilla oli melkoisen kimeä-ääninen kippari kannella joka koitti saada meitä huutamalla antamaan tilaa linjalle. Tähän heillä ei ollut oikeutta ja pidettiin linja kiinni loppu metreille asti jolloin avattiin herramiesmäisesti heille rako tulla maaliin. Järjestys oli kuitenkin oikea. Trou Noir otti linjaherruuden ja antoi vielä isommalleen hieman tilaa. TR40 sai lopullisissa tuloksista 5min rangaistuksen käytöksestä joka ei ollut päivän sääntöjen mukaista. Hienoa toimitaan ruotsalaisilta järjestäjiltä. Lopputuloksissa Trou Noir oli nopein vene ja lasketussa ajassa sijalla 5., johon koko miehistö oli erittäin tyytyväinen. Tasoitetulla ajalla voittaja oli purjehditussa ajassa meitä 1h hitaampi, aika moista 2h kilpailussa :) . Hieman jäi vielä vauhtia takataskuunkin, mutta tänään tämä suoritus riitti meille ja kisasta jäi erittäin mukava fiilis.

Kilpailun jälkeen oli järjestäjillä tarkoitus saada kaikki takaisin satamaan samassa järjestyksessä, joka ei täysin toteutunut, suunnitelman mukaisesti jättäydyimme poijuun odottamaan muita ja kun lahti oli saatu täytettyä myöhemmin lähtevistä veneistä saatiin vene huomattavasti parempaan ja turvallisempaan paikkaan parkkiin. Käytiin pesemässä itsemme ihmisiksi ja valmistauduttiin illan viettoon. Ennen illanviettoa oli palkintojen jako, jossa jokainen sai muiston kotiin viemisiksi tapahtuman luonteen mukaisesti. Hyvässä hengessä suunnattiin 30min kävely satamaan josta illanvietto paikkana toiminut saaristolaiva kävi meidän noukkimassa kyytiin. Ennen alukseen nousemista pidettiin hiljainen hetki Norjan tapahtumien vuoksi, joka oli hienosti huomioitu tapahtuman järjestäjiltä, mukana oli sentään useita norjalaisia joita nämä tapahtumat järkyttivät paljon muiden rinnalla. Illanvietto paikka ei välttämättä ollut paras mahdollinen, koska aluksella oli liian rajatut tilat näinkin suurelle porukalle. Valitettavasti seurustelu jäi vähemmälle ahtauden vuoksi, mutta ehkä ne jutut kerkeää kertoa ensi kerralla sitten.  Risteilyn jälkeen istuttiin viimeistä iltaa isossa porukassa ja nautittiin tapahtumapaikalla toiminut baari tyhjäksi.

Su24.7.2011 Beckholm – Furusund ~50nm

Aamulla ennusteissa oli luvassa 10-15m/s tuulta ja kovia puuskia. Esiteltiin venettä viimeisille kiinnostuneille ja suunnattiin kauppaa ja syömään ennen kotimatkan aloitusta. Syömästä tultaessa oli meidän vuoro antaa tilaa ja siirrettiin vene huvipuiston vieraspoijuun. Oli siinä tarkoitus laittaa tavarat valmiiksi ja varusteet niskaan. Hetki kerittiin olla poijussa ennen kuin puskat alkoivat painaa venettä pahasti laituria kohti, iso oli poiju ja ilmeisesti liian pitkässä narussa. Ensimmäisen hipaisun jälkeen köydet poikki ja risteily aluksen suojaan nostamaan purjeita. Koneen käynnistyksessä meni käynnistys naru poikki (onneksi lähti ekalla käyntiin), joten ajettiin lähellä olleeseen suojaiseen laituriin korjaamaan konetta ja miettimään kuinka monta reiviä laitetaan. Loppu viimein kun konemestari sai kaikki tarvittavat ruuvit kiinni päästiin matkaan. Kaksi reiviä isoon ja blade keulaan. Perustuuli olisi sallinut varmaan enemmänkin rättiä alkumatkasta, mutta puuskaisessa kelissä oli purje valinta täysin oikea. Fonzie teki reitin meille valmiiksi ja lähti lataamaan akkuja salongin puolelle. Teemun kanssa jatkettiin matkantekoa kokoajan sutareita valvoen ja oikoreittejä etsien. Kohtalaisen vauhdikkaaksi meno muuttui Växholm:n jälkeen. Väylät kohti Furusund:ia kapenivat ja tuuli puuskinensa koveni. Oman lisämausteen menoon toi  isot laivat kapeissa väleissä. Oltiin aika väsynyttä poikaa loppupeleissä kummatkin ja jotain menosta kertoo se että kaikki skuutit löysällä täysmyötäiseen mentiin 20+kn parhaimmillaan kakkos reivi isossa.  Muutaman kerran piti nostaa keula tuuleen kun ei ollut enään mistä löysätä. No ajettiin varman päälle kun turnauskestävyys alkoi jo painaa tässä vaiheessa. Kovasta tuulesta huolimatta oli ilma kesäinen ja shortsit ja T-paita riittivät mukavasti hurjasteluun. Ilman suurempia ongelmia saavuttiin illalla Furusund:iin käytiin syömässä pitsat ja suureksi yllätykseksi päästiin saunaan, joka teki uskomattoman hyvää. Ajoissa nukkumaan ja lataamaan akkuja  seuraavaan päivään.

Ma 25.7.2011 Furusund – Hanko ~170nm

Akut hyvin tai no ainankin melkein ladattuina noustiin aikaisin aamulla aamiaiselle. Aamutuimaan keli näytti tasaantuneen, mutta ennusteet lupasivat silti kovaa tuulta joka kevenesi iltaa kohti. Päätettiin lähteä ajoissa liikenteeseen, koska matkaa oli vielä paljon taitettavaksi. Koska kelistä ei ollut täyttä varmuutta, katsoimme muutaman mahdollisen reitin valmiiksi, kuitenkin tarkoituksena oli päästä niin pitkälle kuin mahdollista. Kuten jo muutaman kerran tällä reissulla tuli todettua ruotsalainen kahvi ei ehkä ole tähän paras työkalu, mutta päätettiin silti lähteä. Otettiin varovainen startti ja laitettiin isoon suoraan kaksi reiviä päälle ja blade keulaan. Tuuli oli tosiaan tässä vaiheessa keventyny huomattavasti ja hetken kuluttua purettiin reivit ja laitettiin Code0 keulaan. Matka alkoi taas taittua. Tätä iloa ei kuitenkaan kestänyt kauaa, kun eilisen tuuli antoi viimeiset henkäisynsä. Isoon reivit uudestaan päälle ja Code rullalle, taas mentiin kovaa ja vesi lensi. Hymyt naamalle ja kovaa kotia kohti. . Mutta kuten jo äsken tuli mainittua oli kysessä vain viimeinen henkäisy eilisestä ja hetken päästä oli jäljellä vain kevyt vastatuuli ja eilisen maininki joka tappeli vastaan ja teki matkan teosta hidasta ja takkuista. Päätettiin kuitenkin suunnata hankoon asti, koska seuraaville päiville ei ollut paljon parempaa luvassa. Käytiin vuorotellen nukkumassa ja yön aikana maininki myös keveni, jäljelle jäi vaan kevyt vastatuuli. Ei ehkä paras sekään.

Aamu tuimaan Teemun kanssa ajellessa nähtiin merivartioston alus, joka suuntasi meidän vierestä avomerelle päin. Naureskeltiin siinä hetki, että näinköhän tulivat moikkaamaan. Varmaan tunti myöhemmin kurvasi merivartioston nopeampi alus meidän  perään ja kyseli minne matka. Ilmoitettiin, että hankoon ollaan menossa. Kertoivat meille ystävällisesti suunnan, jonne keulan saa osoittaa.  Oltiin kovapanosammunta alueella  joka oli merkitty karttaan, mutta sattumalta siellä ammuttiin juuri nyt. Kyseessä laivaston ammunnat Örön alueelta. Olimme Benhrsärin ja Morgonlandetin välissä tuolloin. No nokka kohti avomerta ja suunta ei täysin palvellut meidän päämäärää. Jossain vaiheessa, kun alettiin kummatki olemaan sen verran väsyneitä ettei ajamiseen oikein pystynyt keskittymään laitettiin Simo (pinnapilotti) ajamaan ja huilailtiin kannella. Simo ajeli sen verran hyvin, että hoiti Trou Noir:n melkein hankoon asti. Välillä tosin piti vähän katsoa Simon perään, kun aika läheltä kiviä uskalsi ajella. Ennen viimeistä suoraa kippari ylös unilta, purjeet pakettiin ja vene laituriin.

Ti 26.7.2011 Hanko

Edellisen päivän, yön ja aamun 28h seikkalu oli jättänyt sellaiset jäljet, että ainoa tie kohti ihmisyyttä oli suunnatta satamakonttorin kautta ansaittuun saunaan. No sauna sattui olemaan pesussa ja näin piti tunti odotella baarin puolella saunan vapautumista. Samalla tutustuen Suomen ja maailman tapahtumiin menneen viikon ainaka. Sitten vihdoin saunaan ja suihkuun, puhtaat vaatteet päälle ja ihmisyyden tunne palasi kroppaan. Suunattiin syömään hyvin, koska Teemulla oli ollut synttäri maantaina, itse viettäisin niitä puolen yön jälkeen. Syötiin maittavat ruuat paikaillisessa rantaravintolassa, jonka jälkeen oli tavoite suunnata veneelle nukkumaan. Fonzie sai kuitenkin ylipuhuttua meidät terassille ja näin ollen juhlittiin synttäreitä pikkutunneille. No aina ei mene niin kuin suunnitelmissa, mutta iso kiitos kipparille tarjoiluista.

Ke 27.7.2011 Hanko – Jakobshamn – Lauttasaari ~70nm

Aamulla oli aikainen herätys, kuitenkin reilusti auringonousun jälkeen. Käytiin aamiaisella, köydet katki ja moottorilla lyhyintä reittiä kohti kotia. Päätettiin pysyä sisäväylällä, koska siellä olisi mahdollisesti jonkin asteista tuulenvirettä. Avomeri näytti täysin tyhjältä. Vähäiseksi jäi purjehdukset tällä välillä, päästiin kuitenkin hetki lepuuttamaan korvia Jussarö:n ja Bärönsund:n välillä. Tuulta oli siinä sen verran, että mentiin samaa vauhtia kuin koneella ja yhtä halssia tiukkaan vastaiseen koko matka. Bärönsund:ssa tankattiin vene ja seurattiin hetki merivartioston aluksen ja helikopterin suorittamaan pelastustehtävää kanssa veneiliälle. Toivottavasti ei käynyt pahemmin. Tästä jatkettiin koneella Jakobshamn:iin syömään maittavat pihvit ja koneella loppumatka aina poijuun asti. Tylsää touhua tuo koneella ajaminen, välillä oli kiistaa siitä, että kuka saa tehdä mitkäkin hommat kun kaikilla oli tylsää. Rakenneltiin ja fiksailtiin vene siinä matkalla varmaan muutamaan otteseen iskuun seuraavia reissuja varten. Yöllä varmaan yhden aikoihin, oltiin poijussa, josta Fonzien tuleva vaimo Tarja oli meitä ystävällisesti tullut hakemaan.

Yhteenveto

Loppusyksystä, kun tavattiin Teemun ja Fonzien kanssa ensimmäistä kertaa yhdessä. Tehtiin päätöksiä ja suunnitelmia seuraavan kauden reissuista. IMM2011, kohdalla tehtiin hyvä päätös kun päätettiin lähteä.  Paljon veneitä ja paljon samanhenkistä porukkaa, jokaisella tarinoita kerrottavana ja mielenkiintoa niitä kuunnella. Lisäksi kesän aikaisemmat kilpailut Emäsalo, Suursaari ja MMM-kisat, ovat olleet allekirjoittaneelle opettelua uuteen veneeseen ja porukkaan tutustumista. Alkukauden vaikudet uusien purjeiden kanssa ovat nyt takanapäin ja pitäisi opetella ajamaan vielä kovempaa. Veneessä on tunnetusti potentiaalia ja siihen voi luottaa kovemmassakin kelissä. Erinomainen porukka, purjehditaan aina kovaa ja pidetään hauskaa. Kiitokset Fonzie ja Teemu tämän astisista!

Terveisin Antti Kanninen